sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

Polyamoriasta -Big heart is my curse



Tämä on minulle taustani takia hyvin vaikea aihe. Lähinnä, koska en ole ollut niin sinut itseni kanssa kuin ehkä olisi pitänyt. Tässä kerrotaan vain minun omia näkemyksiäni aiheesta. Mutta hei, hieman kevyempää aihetta tähän väliin. Joskin paljon minun päässäni pyörinyttä.


Polyamoria tuntuu monelle tarkoittavan perverssejä orgioita ja ihmisiä, jotka haluavat naida kaikkea mikä liikkuu ja purjehtia avioliiton satamaan joukolla. Se yksi mies ja kymmenen naista. Hei, ihmiset oikeasti. Kannattaa tutustua käsitteisiin ennen kuin vetää johtopäätöksiä.


Itselleni polyamoria tarkoittaa sitä, että on mahdollista rakastua moneen ihmiseen kumppani tasolla henkisesti. Se ei automaattisesti tarkoita moniavioisuutta tai pettämisiä. Useimmat polyamorikot valitsevat monogamian (yksiavioisuuden) polygamian sijaan (moniavioisuus). Elämä yhden ihmisen kanssa on aina valinta. Olit suuntaumukseltasi millainen tahansa. Elämä jo itsessään on pelkkää valintaa eri asioiden välillä.


Polyamorikot ovat aina yhtä valikoivia kuin ns. normiheterot, -homot, -lesbot tai -bit. Polyamorikoilta kuin sattumoisin löytyy myös tuo seksuaalinen suuntaumus mikä on joku noista yllämainituista. Voi olla esim. polyamorinen hetero, polyamorinen homo tai vaikka polyamorinen aseksuaali.


Historiaa, kun katsellaan taakse päin, niin yksiavioisuus keksittiin vasta kun maanviljelys alkoi. Ja jos totta puhutaan, niin moniavioisuus ei ole vieläkään minnekään hävinnyt. Sitä on, mutta se on vähemmistönä ja epävirallista. Toisaalta, kun kyse on yksittäisen ihmisen rakkauselämästä (enkä tällä tarkoita seksiä) niin onko sillä epävirallisuudella väliä, jos kaikki osapuolet ovat onnellisia?


Rakkaus itsessään on syvää toisesta ihmisestä välittämistä. Jos ihminen kykenee muutenkin rakastamaan monella eri tavalla montaa ihmistä, niin miksi ei kumppanitasolla useampaa? Esimerkkinä rakkaus lapsiaan kohtaan tai ystävyys useamman kanssa. Nuokin ovat vain rakkauden erilaisia muotoja.


Omasta elämästäni hieman. Olen havahtunut siihen, että olen polyamorinen heterosävytteinen demiseksuaali, vasta tässä lähivuosina. Minä, kolmekymppinen nainen, aloin vasta nyt löytämään itseäni. Meni kauan aikaa tunnustaa se ja avata niitä traumoja mitä varjomies aiheutti. Sitä ennen koin olevani vain viallinen petturi ja outo. Ne syvät tunteet joitakin ihmisiä kohtaan, kun eivät välttämättä katoa, vaikka häntä ei näkisi vuosiin ja kun pitkästä aikaa tavataan niin puskevat vahvasti pintaan. Siitä huolimatta, että rakastan omaa aviomiestäni. Eikä se ole aviomieheltäni pois, koska olen niin päättänyt. Näihin ihmisiin se on lähinnä platonista rakkautta. Voiko ihminen olla viallinen petturi, jos vain sattuu olemaan suuri sydän, jonne mahtuu paljon rakkautta? Voiko rakkautta olla maailmassa liikaa?

Miksi minulla on tarve määritellä seksuaalisuuteni näin tarkasti? Koska olen aina tuntenut itseni kummajaiseksi. Ja hei, libidoni on matala. Vaikka olen polyamorinen (tai multiamorinen/polyseksuaali ihan miten haluaa kutsua), se ei tee minusta nymphomaania. Samalla haluan valoittaa myös tuota termiä demiseksuaali. En kykene seksuaaliseen toimintaan, jos minulla ei ole riittävän vahvaa luottamus- ja tunnepohjaa ihmiseen. Yhden illan jutut on näin ollen kokonaan pois listaltani, kun en vaan kykene siihen. Mikäli koen ettei ole tarpeeksi vahvaa tunnesidettä niin koen kosketuksen epämukavana ja tulee luontainen reaktio vetäytyä.

Olen onnellinen, että ihmisiä on erilaisia. Ja sekin on tullut pikkuhiljaa esiin, että miten monimutkaisia oikeastaan nuo ihmisen rakkaussuuntaukset ovat. Niissä on paljon piirteitä ja vivahteita. Ei ole vain heteroita, homoja ja bi:tä. Esimerkkinä älykkyydestä viehtyvä polyamorinen bi, joka on valinnut monogamian. Tämä hänelle itselleen. Muulle maailmalle tuo ihminen on vain bi.


Muistakaa rakkaus ja antakaa toisten olla sellaisia kuin ovat. Rakkaus ei ole syy käydä kenenkään kimppuu

Oh, my... Hei, te kaikki kauhistelijat!

"Voi, ei miten huono äiti tuo on, kun se syöttää lapselleen unilääkettä!" * Ihan miten asian haluaa tulkita. Jos herkkä lapsi on ...